Kaksijakoinen SM avaus Seinäjoella

Snowcrossin SM kausi avatttiin Seinäjoella OmaSp stadionilla 20.1.2018. Täytyy myöntää että valmistautuminen ja jännitys oli ehkä kovempia mitä koskaan on ollut. Tietysti iso tapahtuma, hienot puitteet, livelähetykset ja muu hype SM sarjan ja ko. kisan ympärillä aiheuttaa pientä painetta, mutta selkeästi suurin jännityksen aiheuttaja löytyy omien tavotteiden takaa. Nyt haluan ja uskon pystyväni ajamaan voitoista ainakin, jos suljetaan länsinaapurin kuskit pois laskuista.

Harjoitukset ja aika-ajot olivat hieman haasteelliset, sillä pieni rata stadionympäristössä pölisi todella rajusti pakkaskelissä, joten näkyvyys oli todella huono. Ihan nappi kierrosta en saanut harjoituksissa enkä aika-ajossa, mutta oman ryhmän neljäs sija oli tyydyttävä ja riitti suoraan finaalipaikkaan. Radalla sattui ja tapahtui jo aika-ajossa, joten saatiin vähän remontoitavaa aikaiseksi jo aika-ajossa. Vedin aika-ajossa pitkän maalihyppyrin yli ja vaikka menin heti jarrulle, täräytin jäisen jarrupaikan takia mutkassa hidastelevan kanssa kilpailijan perään ja keulan muovit lenteli palasina radalle.

Ennen ensimmäistä erää tuli melkosen paljon käyttöä milwaukeen porakoneille ja akkulämmittimelle kun kuomut oli parsittava kasaan ja tyhjenneltävä/sulateltava kelkan konehuone lumesta. Toni, Tuomas ja Lauri parsi kuomut nippusiteillä ja gorillateipillä kasaan ja eikun ensimmäiseen erään, joka alkoi takkuisasti. Lähtöpaikkaa ei kapealla lähtöpaikalla päässyt juuri valitsemaan vaan oli mentävä niin sisälle kuin pääsin. Kelkka pomppasi liikkeelle hyvin, mutta muutama metri kiihytyksen jälkeen tela löi jonkin verran tyhjää ja nopeimmat karkasivat edelle. Ensimmäisessä kurvissa sain vielä osumaa ja jäin porukan hännille. Lähdin tekemään erittäin huonossa näkyvyydessä nousua, kunnes jo alku erässä hyppäsin ison hypyn vastapattiin, särkien ajolasit ja kaasukahvan. Lunta alkoi tulemaan laseista sisään ja kaasukahvakin repalehti puoliksi irrallaan. Sen jälkeen erä oli melkoista selviytymistaistelua. Sijoituksista ei ollut mitään käryä, mutta menin vielä huonon näkyvyyden takia kelkka lähti jostakin ihmeellisestä reiästä hallitsettomiin liikkeisiin ja eikun pitkälleen. Kun pääsin pystyyn niin kohta liehuikin punainen lippu, sillä yhden kuljettajista pelättiin luokkaantuneen pahoin. Erä siis keskeytettiin ja sen hetkiset tulokset jäivät voimaan. Onneksi kenellekkään ei käynyt mitään pahempaa, vaikka eri oli todella täynnä tapahtumia. Olin itse oikeastaan helpottunut punaisesta lipusta, sillä kelkka ja lasit olivat kovia kokeneet eikä ajosta tullut mitään. Toiseen erään olikin taas parsimista kelkassa, kun tukivarsi oli solmussa, kuomut rikki, kaasukahva palasina, tanko vääntyneenä jne. Mutta huolto pelas jälleen ja päästiin ehjänä toiseen erään.

Toiseen erään vähän mietitytti lähteä, kun ensimmäinen erä oli ollut niin vaikea. Sain kuitenkin pään tyhjennettyä ja lähdin parantamaan ensimmäisestä erästä. Startti oli hyvä varsinkin jos huomioidaan se että jouduin kiertämään ulkokautta. Toisaalta se oli hyvä ratkaisu sillä sisäkurvissa rytisi, kuten olin arvellut. Ensimmäisten kierrosten jälkeen olin seitsemäs tai kahdekasas, mutta lähdin siitä nousemaan tasaisesti tietämättä yhtään missä mennään. Lauri näytti ratavarikolta näyttötaulua jossa luki sijoitus 3. Jatkoin samaa tasaista ajoa pyrkien pitämään takana olevat takana. Samalla sain jonkun verran kiinni Ruotsin Marcus Dorchia, mutta erän loppuvaihella kierroksella ohitettavien ja muutenkin hieman haastavien vaiheiden jälkeen Dorch pääsi hieman karkaamaan. Takaa ei ollut tulossa ketään enkä ollut yhtään tietoinen paljon erää oli jaljellä, joten aloin säästelemään. Yhtäkkiä aivan erän loppuvaiheilla hurjan kirin ottanut Mikko Osmo löytyi takapuskurista ja ajoi hieman pitkäksi menneen kurvin jälkeen sisäkautta ohi. Samalla nousi kahden kierroksen taulu ja ajattelin että pamautan vielä Mikosta ohi, kun virtaakin vielä oli, kuitenkaan tässä onnistumatta. Kolmas sija olisi ollut nappisuoritus, sillä olisin ollut paras suomalainen, mutta neljänteen sijaan en voi olla täysin tyytyväinen. Jostakin syystä en antanut 100% ajosta, vaikkei kuntokaan päässyt loppumaan kesken. Toisaalta luulin olevani turvallisesti kolmossijalla, jota en halunnut ryssiä yliyrittämisellä. Vähän jäi myös harmittamaan erän alkuvaiheilla sattunut kolari Karjalaisen Eetun kanssa. Ajettiin kilpaa alkuerän kierrokset, Eetun ajaessa pääasiassa ulkolinjoja. Vedin maalihypyn triplana Eetun ollessa ulkona. Hypyn jälkeen on pakko mennä heti jarrulle sillä seuraava kurvi meinaa mennä siitä huolimatta pitkäksi. Eetu ajoikin ulkoa sisäkurviin ja täräytin jarrupohjassa kylkeen. Eetu lensi kelkan kyydistä, mutta pääsi onneksi ehjänä nopeasti jatkamaan. Pahoittelut vielä Eetulle tapahtuneesta.

Kisa ja tapahtuma oli todella hieno, vaikkakin pieni rata ja kovahkon pakkasen aiheuttama lumipöly toi kovasti haasteita kisaan. Mukana olivat kaikki Suomen ja Ruotsin kovimmat(pl. jenkeissä ajavat ammattilaiset) joten taso oli kova. Mukana oli mm. John Stenberg joka on ajanut vuosia jenkeissä ammatikseen. Muutenkin huomattavasti paremmista olosuhteista tulevat Ruotsin pojat keskittyvät pitkälti pelkästään snowcrossiin ja se näkyy vauhdissa. Nämä asiat huomioiden täytyy olla tyytyväinen päivään vaikka ensimmäinen erä menikin todella kehnosti. Tällä hetkeltä olen SM pisteissä kahdeksantena, joka ei ole kyllä häävi tulos, mutta silti kolmanneksi paras suomalainen. Taso oli niin kova, että kovia kotimaisia kilpakumppaneita jäi jopa finaalien ulkopuolelle.

Seuraava kisa on joko Kokkolan kansallinen snowcross kisa kahden viikon päästä tai sitten vasta kotikisa Parikkalassa 10. helmikuuta. Toivotan jo tässä vaiheessa kaikki tervetulleiksi Parikkalan kisaan. Kisaan tarvitaan runsaasti osallistujia ja katsojia, jotta saadaan luotu tapahtumalla jatkuvuutta. Ajatukset ovat kuitenkin pitkälti kuukauden päästä ajettavasssa Tornion SM kisassa, jossa ei ajeta hetkeäkään 90% tehoilla. Nyt kalustoa kuntoon, töitä ja kovaa treeniä ja Torniossa ollaan taas kovemmassa iskussa! Kiitos tiimille Laamavuori Snowcrossille ja sen kaikille sidosryhmille ja kumppaneille. Kiitos Mikko, Harri, Tuomas, Lotta, Toni ja Tuomas hyvästä huollosta ja reissuseurasta. Kiitos myös valmentajalle Marille hyvästä työstä pre-seasonilla ja tärkeistä opeista kisojen alla. Kiitos Henkka, Paltek ja Arska avusta kelkan suorituskyvyn parantamisessa. Ja tietysti kiitos myös luottoruuvaajille Allulle ja Kallelle, sekä perheelle ja huikeille kumppaneille:

Teräsnyrkki

Laamavuori Infra

KoneMalissi / BRP Lynx

Sinisalo Motorsport

SPY / Storm-motor

Agronic

K-Market Kruunu

Automestarit

FysioSatama

Ravintola Savon Hovi

Industria Webshop / Milwaukee

RaffiGraphix

Muuli / Juncar Oy

Maansiirto Lepistö Oy

Punkaharjun Vesi ja Lämpö

Wintunix

Paltek

 

Montzerratoi

Caamos

 

Ollaampa kuulolla!

-Jerry227

PS. Perustettiin Laamavuori Snowcross niminen tiimi, jonka tarkoituksen on yhdistää meidän alueen snowcrosskuskien voimia. Kirjottelen tästä myöhemmin lisää, mutta Laamavuori Snowcrossin facebook sivuilta löytyy tiimin toiminnasta juttua. Käykäähän peukuttamassa: https://www.facebook.com/laamavuorisnowcross