SM kauden viimeinen kilpailu ajettiin 5.3 Rovaniemellä. SM:ien väliin mahtui hieno stadioncross kisa Oulussa, Raksilan pesäpallostadionilla, sekä kansallinen kilpailu Rovaniemellä. Oulun kilpailussa puitteet oli mahtavat, rata hieno ja yleisöä paikalla runsaasti. Oli oikein ison maailman meininkiä ja hyvää fiilistä. Tälläiset tapahtumia kotimainen snowcross kaipaa, joten isopeukku Oulun touhu-ukoille!
Rovaniemen SM:iin Mäntyvaaran rata oli saatu hyvään iskuun. ”Mänski” ei ihan oma lempparirata koskaan ole ollut, mutta nyt kun lunta oli hyvin, ajo maistui mukavalta. Rollon aika-ajossa löytyi ihan hyvä syöttö päälle, mutta en saanut oikein kelkkaa kääntymään mutkiin, eikä voimansiirron säädötkään olleet kohdillaan. Seitsemänneksi nopeimpana en siis päässyt valitsemaan parasta mahdollista lähtöpaikkaa erissä.
Ensimmäisessä erässä kelkka pomppasi hyvin viivalta, mutta juutuin ensimmäisessä kurvissa lähtöruuhkaan. Ajo kulki kohtalaisesti, mutta käsien puutuminen rupesi vaivaamaan jo erän puolissa välin, eikä puristus riittänyt seitsemättä sijaa pidemmälle vaikka pari sijaa olisi ollut liipaisimella. Toisen erän lähdössä valitsin huonon lähtöpaikan ja kelkka jäi sutimaan viivalle. Ensimmäisen kurvin jälkeen olin viimeisten joukossa, mutta ajo lähti kulkemaan heti ensimmäistä erää paremmin. Raivasin itseni melko nopeasti viidennelle sijalle ja olin lähellä neljättä sijaa, mutta ihan ei puristus riittänyt Ristosta ohi neljännelle sijalle. Päivän yhteistuloksissa olin viides ja tämä tarkoitti nousua kuudenneksi SM loppupisteissä. SM:issä tavoitteena oli TOP 5, joten ihan ei tavoitteissa olla, mutta koska edessä on vain todella kokeneita kovia nimiä, täytyy näin vajaakuntoisena olla SM kauteen kuitenkin ihan tyytyväinen.
SM:istä jäi tosiaan ihan hyvä fiilis ja oli toisaalta mukava saada SM kausi purkkiin näin hyvissä ajoin. Nyt loppukausi keskitytään open -luokan kisoihin ja olikin tarkoitus saada eilen ajettuihin MM:iin Open laite valmiiksi. MM:iin tehtiin taas tautisesti töitä pajalla Aleksin ja Kallen kanssa ja molemmat kelkat saatiinkiin viimeisellä nippuun torstai-iltana. Koettiin valmistautumisessa vähän takaiskuja, kun auto meinasi sanoa sopimuksen irti pari päivää ennen Jyväskylän reissua. Vaikka automestareilta löytyi taas nopea apu hätään, jouduttiin reissuun lähtemään laina-autolla. Perjantaina siis oltiinkin menossa jo hyvissä ajoin Reinikainen Racingin kalustolla kohti Jyväskylää.
Open kelkan kanssa oltiin aika epävarmoja perjantaina, mutta päätettiin kuitenkin lähteä vapaisiin harjoituksiin testaamaan miten kelkka toimii radalla. MM:ien harjoitukset ei ehkä ole oikea paikka testata ”uutta” kelkkaa tai uusia säätöjä, joten kun kelkka ei toiminut toivotulla tavalla hain tutun ja turvallisen vakiopelin ratavarikolta ja jatkoin harjoituksia sillä. 25 minuutin harjoitusaika meni vähän katsellessa ja rataan tutustuessa. Ei tullut edes katsottua aikoja, koska ponderi oli open kelkassa kiinni. Toisiin vapaisiin harjoituksiin lähdettiin vakiokelkalla ja lopuksi kokeiltiin open kelkkaan uusillä säädöillä. Uudet säädöt toimi paljon paremmin, mutta silti vakiokelkka tuntui paremmalta ratkaisulta lauantain kilpailueriin, joten päätettiin jättää Open kelkka varakelkaksi.
Perjantain ajossa väsymys ja huono valmistautuminen näkyi, mutta lauantaihin lähdettiin ihan eri fiiliksillä. Oli ihan mahtavaa herätä aurinkoiseen Jyväskylään ja elämäni ensimmäiseen MM osakilpailuun. Pahin jännityskin jäi perjantaille, joten lauantaina oltiin todella hyvällä fiiliksellä liikenteessä. Aika-ajossa ajo kulki hyvin ja ajattelin että aikakin olisi hyvä. Ihmettelin jonkin verran että miksi löysin nimeni aika-ajolistan viimeiseltä sijalta. Myöhemmin tajusin, että luulin maalinlinjan olevan aivan eri paikassa kuin se todellisuudessa oli, joten kaikki nopeimmat kierrokset jäi tallentumatta 😀
Semifinaaleissa lähtö oli huono sillä kelkka suti hervottomasti. Olin viimeisten joukossa lähdön jälkeen, mutta pystyin nousemaan aina kahdeksannelle sijalle asti. 9 nopeinta pääsi suoraan finaaliin, joten ansaitsin finaalipaikka suoraan semifinaaleista. Finaaliin pääsi yhteensä 20 kuljettajaa ja lähtöpaikkaa pääsin valitsemaan viidentenätoista. Kelkka lähti viivalta kohtalaisesti, mutta ensimmäisen kurvin kolarointien seurauksena jäin hetkeksi Adam Öhmanin kanssa jumiin. Ensimmäisestä kurvista päästiin viimeisten joukossa ulos, mutta löysin ensimmäisillä kierroksilla kohtalaisen hyvin tilaa ja nousin 15 paikkeille. Jo semifinaaleissa vaivannut kelkan moottorin hetkittäinen ”kuoleminen” alkoi vaivata jo finaalin alkuvaiheissa. Tämä aiheutti vaarallisia tilanteita, joten näin turvallisemmaksi ajaa ratavarikolle. En malttanut keskeyttää erää, joten lähdin jatkamaan ajoa. Kelkan kone ei toiminut kunnolla, mutta ei enää pienen jäähdyttelyn jälkeen tehnyt vaarallisia temppuja, joten pystyin ajamaan erän maaliin. Taisin vielä viimeisellä suoralla nostaa sijoitustani pykälällä 17. sijalle.
17.sija MM:issä ei ole se mitä lähdin hakemaan, mutta ylipäätään finaalipaikka MM -debyytissä on ihan kohtalainen suoritus. Toimivalla kelkalla vauhti olisi voinut riittää lähemmäksi kymmenen joukkoa, mutta juuri sen ylemmäksi ei olisi ollut asiaa. Jossittelu sikseen, reissusta opittiin paljon ja MM sijoitusta lähdetään parantamaan Norjan Altaan 9.4 =]
On ollut mahtavan hienoa ajaa hienoja kisoja ja tehdä sitä mitä eniten haluan. Snowcross kuskin elämä ei ole mitään ruusuilla tanssimista ja arki on todella kiireistä, kovaa ja raskasta, mutta kilpaileminen ja varsinkin siellä onnistuminen on kaiken sen vaivan ja työn arvoista. Kiitos Battery Energy Drink, Sinisalo Motorsport, SPY+ / Storm-Motor, Automestarit, Rammark, Harjun Portti, Savonlinnan Lämpöpumppu, K-Market Kruunu, Punkaharjun Vesi ja Lämpö, Agronic, Wintunix, LähiTapiola, Gym42, Fysio 42, Koneveturi, Bella Boats ja Scan Burger Hännilänsalmi, että mahdollistatte urani kilpaurheilijana.
Kiitos tietysti myös perheelle, Reinikaisille, Lotalle, Arskalle perheineen, Aleksille, Kallelle, Jorma Belarukselle, Hakolle ja kaikille muille mukana ja auttamassa olleille. Erityiskiitos myös Marille (Montzerratoi) henkisen vahvuuden kehittämisestä.
Nyt sitten ajetaankin vaan isoja kovatasoisia kisoja Ruotsissa ja Norjassa, sekä kauden päätteksi vielä kansallinen kisa Levillä. Edessä on siis vielä ainakin neljä kilpailua, joten kevään keleistä päästään vielä nauttimaan kilparadoillakin 🙂
Muistakaa nauttia kevät auringosta!
Jere #227